Usein kysyttyä vitamiineista

1. Mitä vitamiinit oikeastaan ovat ja mihin elimistömme niitä tarvitsee?

   Vastaus: Vitamiinit ovat orgaanisia yhdisteitä, joita ihmisen elimistö ei pysty itse valmistamaan lainkaan tai riittävästi. Siksi niitä on saatava ravinnosta valmiina. Vitamiinit ovat välttämättömiä elimistön kasvun, ylläpidon ja uusiutumisen kannalta. Lähes kaikissa elimistön aineenvaihduntatapahtumissa tarvitaan vitamiineja ja hivenaineita.

2. Onko vitamiinitablettien syömisestä todella hyötyä, eikö päivittäisestä ruuasta saa tarpeeksi vitamiineja?

   Vastaus: Ravitsemustieteilijöiden mukaan monipuolisesta suomalaisesta ravinnosta on saatavissa suositusten mukainen määrä vitamiineja ja hivenaineita. On myös muistettava, että suositukset on tehty väestötasolle, terveille kohtuullisen aktiivisille ihmisille. Monet ihmiset tarvitsevat kuitenkin joitakin vitamiineja ja hivenaineita normaalia enemmän. Vitamiinien tarvetta lisäävät esimerkiksi raskaus ja imetys, ikääntyminen, allergioiden aiheuttamat ravintorajoitteet, keliakia, pitkäaikaissairaudet, toipilasaika, useat lääkkeet, tupakointi, yksipuolinen ravinto, runsas alkoholin käyttö jne. Monissa elämäntilanteissa vitamiinien ja hivenaineiden saanti kannattaa varmistaa ravintolisävalmisteiden avulla.

3. Pitääkö paikkansa, että talvella vitamiinien tarve on suurempi?

   Vastaus: Jossain määrin pitää. Talvella vitamiinivalmisteiden tarve on selvästi suurempi kuin kesällä, koska talvella ruokavaliosta jäävät helposti vähemmälle marjat, hedelmät, salaatit ja kasvikset. Erityisasemassa on D-vitamiini, jota ei muodostu talvella ihollamme lainkaan. D-vitamiinia muodostuu iholla Etelä-Suomessa vain toukokuun ja elokuun lopun välisenä aikana, pohjoisempana aika on lyhyempi.

4. Mitkä hedelmät ja kasvikset ovat erityisen hyviä vitamiinien lähteitä?

   Vastaus: Kaikista hedelmistä, marjoista ja kasviksista saadaan runsaasti vitamiineja. Siksi niitä tulisi syödä päivittäin ainakin puoli kiloa jaettuna 4-5 annostelukertaan päivässä. Tähän määrään ei lasketa energiakasviksia kuten perunaa, riisiä tai viljoja. Lisäksi olisi hyvä syödä vaihdellen eri värisiä kasviksia, koska kasvisten väriaineet ovat hyödyllisiä terveyden kannalta.

5. Auttaako C-vitamiini ehkäisemään flunssaa, ja kuinka paljon sitä pitäisi silloin nauttia?

   Vastaus: Suuristakaan jatkuvasti käytettävistä C-vitamiinimääristä ei ole apua flunssan ehkäisyyn. Sen sijaan on osoitettu, että C-vitamiinilla pystytään hillitsemään flunssan oireita ja lyhentämään flunssan kestoa. C-vitamiinia tulisi nauttia suurehkoja määriä (esim. 2x500 mg tai jopa enemmän päivässä) heti, kun ensimmäinen oire ilmenee (esim. kitalaen kutina tms.). Annostusta jatketaan oireiden keston ajan. Tabletin tulisi olla hitaasti C-vitamiinia vapauttava, jotta elimistöön tulisi koko ajan uutta C-vitamiinia.

6. Voiko vitamiineista saada yliannostuksen? Mitä oireita yliannostuksessa voi esiintyä?

   Vastaus: Joistakin vitamiineista liian suuri annos aiheuttaa oireita. Syötyjen määrien tulisi kuitenkin olla huomattavan suuria saantisuosituksiin verrattuna. Oireet ovat useimmiten erittäin epämääräisiä ja selittyvät vasta, kun vitamiinien ylenmääräinen käyttö paljastuu. Yliannostukset ovat rasvaliukoistenkin vitamiinien kohdalla seurausta vasta jopa monikymmenkertaisesti suositeltujen määrien ylittävästä jatkuvasta käytöstä. Lisätietoa löytyy kirjallisuudesta, esim: Nurminen M: Vitamiinien ja kivennäisaineiden ABC, WSOY 1997.

7. Onko vitamiinien tarve erilainen lapsilla ja aikuisilla?

   Vastaus: Kyllä. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005 (julkaisija Edita) sisältävät tietoa naisten ja miesten sekä lasten tarvitsemista määristä. Ravitsemussuositusvihkoa kannattaa kysellä käyttöönsä esimerkiksi paikkakunnan kirjastosta.

8. Kuinka paljon eri vitamiineja pitäisi päivittäin saada? Olen kuullut, että jotkin vitamiinit poistuvat elimistöstämme nopeammin kuin toiset. Onko tämä totta?

   Vastaus: Rasvaliukoiset vitamiinit A, D, E ja K pystyvät varastoitumaan elimistöön pitkiksikin ajoiksi. Niistä kulutetaan päivittäin tietty määrä, joka on hyvä korvata ennen kuin varastoihin puututaan. Esim. D-vitamiinivarasto riittää vain noin 1,5-3 kuukaudeksi. Vesiliukoisista vitamiineista sen sijaan tulee nopeammin puute, koska niille ei ole paljon sopivia varastopaikkoja. Solut ja kudokset pidättävät niitä jossain määrin, mutta jo esimerkiksi kuukauden C-vitamiiniton ruokavalio alkaa vaikuttaa väsyttävästi ja saattaa altistaa mustelmaherkkyydelle jne. Vesiliukoisia vitamiineja ovat C-vitamiini ja kaikki B-ryhmän vitamiinit (B1, B2, B3 eli niasiini, pantoteenihappo eli B5, B6, B12, foolihappo ja biotiini).

9. Vaimolla on kaapissa ainakin viisi erilaista vitamiinipurkkia? Joka lähtöön on oma purnukka. Onko se ihan järkevää?

   Vastaus: Kaikki eivät välttämättä ole tarpeellisia, sillä terveellisillä elämäntavoilla on suurin merkitys arjen sujumiseen. Esimerkiksi Multi-tabs Familyn avulla on kuitenkin helppo täydentää ruokavaliota ja huolehtia elimistölle riittävästi tärkeitä vitamiineja sekä hivenaineita. Jos maitotuotteiden käyttö on vähäistä, luustolle riittävästi rakennusaineita turvaa Multi-tabs Special, joka sisältää myös kalsiumin imeytymisen varmistavaa D₃-vitamiinia.

10. Mistä tietää mitä vitamiineja tarvitsee? Tuotteissa olevat nimet tuntuvat vierailta.

    Vastaus: Nimiviidakko saattaa vaikuttaa hankalalta, ellei siihen ole hieman syventynyt. Tällaisessa tilanteessa onkin hyvä turvautua monipuoliseen monivitamiinivalmisteeseen kuten Multi-tabs. Jos kokee tarvitsevansa erillistä B-vitamiinikuuria tai runsaasti C-vitamiinia, hyviä vinkkejä kannattaa kysyä apteekista.