Terveellinen ruokavalio on nykyisin kaikkien huulilla ja yhä useampi kiinnittää huomiota siihen mitä syö ja mikä on ruuan alkuperä. Siinä missä aikaisemmin painotettiin erityisesti liikunnan tärkeyttä, on terveellisen ruokavalion merkitys noussut sen rinnalle. Ruokailuvalinnoissa huomioidaan nykyisin aikaisempaa enemmän hinnan lisäksi ruuan terveysvaikutuksia, ja yhä suurempi osa kuluttajista on valmiita maksamaan enemmän tuotteista, joilla katsotaan olevan positiivisia terveysvaikutuksia. Kyse ei ole enää pelkästä painon pudottamisesta vaan kuluttajat ymmärtävät aikaisempaa paremmin ruuan ravintoarvot sekä niiden vaikutukset ja hyödyt esimerkiksi verenpaineen alentamiseksi. Kyse ei ole nopeasta painonpudottamiseen tähtäävästä dieetistä vaan tavoitteena on kokonaisvaltainen elämäntapamuutos. Terveysvaikutukset eivät ole ainoa syy ruokailutottumusten muuttamiseen, vaan yhä useampi kuluttaja tekee valintoja ottaen huomioon ruuan ekologisen vaikutuksen. Kuluttajat suosivat aikaisempaa useammin luonnonmukaisesti tuotettuja luomutuotteita niiden pienemmän ympäristökuormituksen sekä torjunta-aineettomuuden takia. Lisäksi luomutuotteita ostaessaan kuluttaja tietää, ettei tuotetta ole geenimanipuloitu. Terveelliseen elämäntapaan pyrkiminen sekä ihmisten ruokavalioissa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet suuresti myös kauppojen valikoimiin. Hedelmä- ja vihannesosaston tarjonta kiinnostaa kuluttajia nykyisin einesruokia enemmän.
Trendiksi nousseessa puhtaassa ruokavaliossa suositaan prosessoimatonta ruokaa
Siinä missä karppaus sekä Välimeren ruokavalio olivat trendikkäitä kymmenen vuotta sitten, viime aikoina vegaaninen- sekä gluteeniton ruokavalio ovat kasvattaneet suosiotaan huimasti. Kun karppaamisessa pyrittiin välttämään hiilihydraatteja, nykyisin ymmärretään hiilihydraattilähteiden erot sekä hyvien rasvojen tärkeys osana monipuolista ruokavaliota. Samalla nykyisestä ruokavaliosta on pyritty vähentämään erityisesti lisättyä sokeria, vehnää, maitotuotteita sekä transrasvoja. Erityisruokavalioiden nimeen liputetaan yhä useammin ilman varsinaisia terveydellisiä perusteita, esimerkiksi useampi ei keliaakikko suosii gluteenitonta ruokavaliota, vaikka elimistö sietäisikin hyvin vehnää. Lisäksi kasvissyönti, tai pienemmässä mittakaavassa lihansyönnin vähentäminen, on kasvattanut huimasti suosiotaan samalla kun tutkimuksissa sekä mediassa on tuotu esille liiallisen lihansyönnin epäedullisia terveysvaikutuksia. Lihansyönnin vähentämisen ja kasvissyönnin taustalla vaikuttavat vahvana myös lihateollisuuden epäekologisuus. Uudeksi trendiksi aikaisempien dieettien tilalle on noussut ”clean eating” eli puhdas ruokavalio, jonka ytimenä on ajatus siitä, että mitä puhtaampaa ja vähemmän prosessoitua ruoka on, sitä parempi. Enää huomiota ei kiinnitetä niinkään ruuan kalorimäärään tai proteiinipitoisuuteen, vaan esille nousee entistä vahvempana ruuan matka sen alkuperästä omalle lautaselle.
Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi
Terveyteen liittyvän tiedon lisääntymisen sekä tiedon entistä helpomman saannin myötä kuluttajilla on herännyt kiinnostus entistä vahvempana omaa terveyttä kohtaan. Aikaisemmin markkinoituja ihmedieettejä sekä laihdutustuotteita on ruvettu katsomaan entistä kriittisemmin. Erilaisten terveyttä seuraavien tuotteiden kuten sykemittareiden sekä puhelinsovellusten tulo suurille kuluttajamarkkinoille on tehnyt oman terveyden seuraamisesta yhä helpompaa ja vähemmän aikaa vaativaa. Kaloreita tai ravintoarvoja ei tarvitse enää erikseen laskea, kun puhelimen sovellus tekee sen pelkästään skannaamalla tuotteen viivakoodin samalla kun monitoimisella sykemittarilla voi seurata omaa päivittäistä aktiivisuutta. Lisäksi vertaistukea sekä kannustusta on aiempaa helpompi löytää erilaisten verkossa toimivien ryhmien kautta. Uudessa terveellisessä elämäntavassa ei ole kyse hetken huumasta laihtua leikkaamalla kalorit minimiin, vaan tarkoituksena on hakea kestävää ja tasapainoista elämäntapaa, jota voidaan ylläpitää. Tarkoituksena on tasapainon löytäminen ja hyvänolon tavoittelu. Muutos ei koske enää pelkästään liikunnan lisäämistä tai dieetin aloittamista, vaan ulottuu nykyisin yhä enemmän myös sisäiseen hyvinvointiin ja kokonaisvaltaisesti tasapainoiseen elämään. Nykyisin ruoka nähdään ravintoaineina eikä pelkästään nälän pois viejänä.
