Hyvinvointi on nykyään miljardien eurojen bisnes, eikä terveyskään rajoitu enää satunnaisiin lääkärikäynteihin, jotka toteutetaan vasta, kun ongelmia on jo syntynyt. Terveys nähdäänkin aiempaa laajempana asiana. Se ei ole vain sairauksien puutetta, vaan paljon kokonaisvaltaisempi kokemus. On vaikea sanoa, ovatko terveys ja hyvinvointi yksi ja sama asia vai kaksi erillistä käsitettä. Voitaneen kuitenkin sanoa, että hyvinvointi on laajempi kattokäsite, jonka sisään myös terveys mahtuu. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perustana on terveys, joka yksinään ei takaa hyvinvointia. Koska termit ovat hyvin monisyisiä ja tulkittavissa monin tavoin, kumpikin käsite on loppujen lopuksi kiinni henkilökohtaisesta kokemuksesta.
Maailman terveysjärjestö WHO sisällyttää terveyden määritelmään sosiaaliset ja henkilökohtaiset voimavarat, joiden lisäksi mainitaan erikseen fyysinen toimintakyky. Terveyttä ei nähdä elämän päämääränä, vaan sen tulisi WHO:n mukaan olla ”päivittäisen elämän voimavara”. Terveys ei tästä näkökulmasta katsottuna ole vain sitä, ettei elämässä ole mitään kovin rajoittavia fyysisiä sairauksia. Tärkeänä nähdään kokonaisvaltainen hyvinvointi, joka onkin ollut erittäin voimakkaasti pinnalla viimeisten vuosien aikana. Ihminen voi voida hyvin, vaikkei olisi virallisten määritelmien mukaan terve. Pelkkien kolesteroliarvojen, ihosairauksien tai diabetesdiagnoosien varaan ei rakenneta määritelmää siitä, voiko ihminen hyvin. Pitkäaikaissairaatkin voivat elää oikein hyvää ja miellyttävää elämää.
Katse omaa napaa pidemmälle
Hyvinvoinnin katsotaan nyt olevan paljon enemmän kuin oman mielen ja kehon tila. Kuvaan liittyy voimakkaasti myös ympäristötietoisuus ja vastuullinen kuluttaminen. Niin sanottu zero waste -liike on erinomainen esimerkki siitä, mihin muutama vuosi sitten villinnyt konmaritus on monilla kehittynyt. Hyvinvointia tuo se, että kuluttaa luonnonvaroja mahdollisimman vähän tai ei osta tarpeetonta tavaraa. Minimalismi ja mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen jättäminen ovat nousseet isoiksi trendeiksi. Taustalla on huoli siitä, millainen maailma tulee tulevaisuudessa olemaan. Hyvinvointia on vaikea vaalia, jos luonnonvaroja ei ole käytettäväksi. Lisäksi ympäristötietoisuuden avulla pyritään takaamaan säilyvä luonto sekä ympäristö niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville.
Terveysbuumeista kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia
Siinä missä aiemmin terveelliset elämäntavat käsittivät lähinnä ruoan ja liikunnan, nykyään omaa hyvinvointiaan boostataan mitä mielenkiintoisimmin keinoin. Terveyden ja hyvinvoinnin saralla on aikojen saatossa ollut lukuisia vaihtuvia trendejä. Kun kymmenen vuotta sitten karppaaminen ja hiilihydraattien välttely olivat pinnalla, nykyisin pyritään ruuan suhteen syömään mahdollisimman puhtaasti ja välttämään prosessoituja ruokia sekä liiallista lihansyöntiä. Väliin on mahtunut mitä moninaisimpia muita terveysbuumeja aina paastoamisesta erilaisiin detox-kuureihin. 2010-luvun loppupuolelle tultaessa on kuitenkin tapahtunut muutosta. Nykyisin pyritään yhä enemmän mahdollisimman luonnonmukaisin keinoin kokonaisvaltaiseen sekä tasapainoiseen elämään. Pikadiettien tilalle on tullut terveelliset elämäntavat, joissa nykyisin korostetaan yhä enemmän myös henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä.
Hyvinvointi osana tasapainoista elämää
Terveyden ja hyvinvoinnin käsitteet ovat muuttuneet ajan kuluessa, eikä niille ole yksiselitteisiä määritelmiä. Kyseessä on enemmänkin se, kuinka henkilö kokee terveytensä sekä hyvinvointinsa sen sijaan, että jokin virallinen taho määrittäisi edellytyksiä tai sisältöä terveydelle ja hyvinvoinnille. On kuitenkin selvää, että terveys ja hyvinvointi mahdollistavat ja ovat osa tasapainoista elämäntapaa, joka puolestaan luo tulevaisuudessa edellytyksiä hyvinvoinnille. Hyvinvoinnista puhuttaessa ei enää ajatellakaan pelkkää yksilökohtaista hyvinvointia, vaan huomio on kiinnittynyt elinympäristömme kuntoon. Saasteeton sekä monipuolinen ympäristö edistää hyvinvointiamme ja mahdollistaa myös ympäristöstä nauttimisen tulevaisuudessakin. Näin sekä omasta että muiden ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen ja sen edistäminen on meidän kaikkien vastuullamme.
